Lapais.

Tykkäsin Yellow Harvest-mallista silloin kun tein sellaiset joululahjaksi. Samoin tykkäsin Silke Alpacasta kun tein siitä kaulahuivin, jota ei paljoa tullut käytettyä.


Purin huivin ja tein ittellein lapaset. Kivat! Niitä on oikeesti kaks, mut tarttesin yhden käden kuvaamiseen.

Alotin yhden kesäduunin ja sit lopetin sen (puhelinmyyntiä, hyh!) ja sit huomenna aloitan toisen (mansikoita, nam!). Sit kävin Provinssissa, ja hei, nukuin teltassa! Voitteks kuvitella! Mä en.

Ommellutkin oon, ja lankashopannut, mut niistä lisää myöhemmin kunhan saan kuvailtua juttuja!

Hih.

Valmis!


Oon ehkä vähäsen ylpee. En ois nimittäin aatellut neulovani mitään näin härskiä koskaan.
Plus et toka lapanen on jo aika tasanen, vaik eka onkin vähän möykkyinen.
Saajakin sanoi tykkäävänsä näistä, ja sehän se tärkeintä oliskin <3 . Valitti kyllä et ois muka mennyt puoli vuotta, vaikka ei ees oo! Aloitin tammikuun 11, ravelryn mukaan, eli vajaa viis kuukautta! Vähän vaan yli kuukausi per poro! Ei oo paha se.

Speksit:
Lankana Sandnes Garn Smart
vihreä n. 80g
oranssi n. 25 g
Puikot 3,5 ja 4,00 mm.
Kuviot on Anne Ruttenin Fornicating deer chart, muu lapanen omasta päästä ja poikaystävän kätösen mukaan.

Nyt on puikoilla pitsihuivi uusimmasta Designer Knittingistä ja Yellow Harvest-lapaset alpakkasilkistä.

Palaamme asiaan (toivottavasti) piakkoin.

Huu?

Olen hengissä yhä, vaikka edellisestä päivityksestä onkin vierähtänyt luvattoman paljon aikaa, jopa näin epäsäännöllisen säännöllisen harvoin päivittyvälle blogille.

Asiahan on niin, että olen todennut töiden haittaavan harrastuksia. Kun kahdeksantuntisen työ(harjoittelu)päivän lisäksi käyttää pari tuntia matkoihin sinne ja takaisin ja sen jälkeen vielä yrittää pitää yllä edes jonkinlaista sosiaalista elämää, ei jää aikaa tai hinkua neuloa. Tai ommella. Nyyh.

Bonuksena olen myös saanut aikaan neule-pläähin. Mikään vanha ei innosta, eikä kyllä uusikaan. Tahtoisin tehdä jotain kivaa, nopeaa ja käyttökelpoista. Sellaista mistä saisi hihkua ilosta että jeeee se on kohta valmis, ja sitten käyttää ja hihkua ilosta, jee tämä on ihana! Tiedättekös?
Olisikos ideoita moiseen?

Kiitän ja menen peiton alle häpeämään laiskuuttani.

Ps. Elossaolemiseni voi tarkastaa myös Twitteristä.

Tyynytyytytyy

Hihhii, ompelukone on ihana. Täällä on tuusailtu kaikenlaista, yhden ystävän kanssa aloitettiin ompelukerhokin. Hauskaa.
Neulatyyny kuitenkin puuttui, ja sellaisen väkertelin mekkokankaan jämistä.

Kangas on tosiaan samaa puuvillapellavaa kuin mekossa. Kuviot on tehty kangasvärillä ja painovälineenä oli krhmhmhm siideritölkin pohja.

Sille keväälle tapahtui nyt jotain kamalaa, täällä on ihan harmaata ja lumista taas. Hmph.

Kevät!

Koska kevät on ihanlähellä, käytännöllisesti katsoen täällä jo, on täällä tehty kevätjuttusia.

Ihana, rakas mummoni lainasi vuosimallia -63 olevan ompelukoneensa minulle, ja eka juttu minkä olen saanut valmiiksi on tässä:

Vähän on ryppyinen mekko, mutta ilman silitysrautaa on hankalampi suoristella pellavaa. Kaavat on helmikuun 2009 Suuresta Käsityölehdestä, silleen pienesti modattuna että essusta tulikin mekko. Sivuun ompelin napin, taakse sauman ja jätin solmiamisnauhat pois. Olkaimet menee selästä ristiin ja hamonen loppuu vähän polven yläpuolelle. Kangas on puolipellavaa oletettavasti, Eurokankaan palalaarista. Tykkään. Pääsee varmaan huomenna kouluun.
(Taidan tarvita hovikuvaajan. Pitääpä ottaa puheeksi poikaystävän kanssa, paitsi että sitten viimeistään se pitää mua hulluna kun tästä kuulee...)

Sitten! Koska tämä on ollut ihanan epäsosiaalinen viikonloppu, jonka aikana olen jutellut livenä vain kämppikselle ja kaupankassalle, on neulomistakin tapahtunut leffojen ja Frendien katselun lomassa.
Poikaystävän porolapaset on edistyneet:

Lankana Sandnes Smart, huumorintaju yhtä vinksahtanut niin tekijällä kuin pyytäjälläkin.

Ja kesäksihän ihan selkeästi tarvitsee uudet villasukat?

Mallina Nutkin ja lankana Regian Kaffefassetti.

Sitten jotain oikeasti keväistä, nimittäin Retro Redux Shrug Novitan Cocoksesta.

Tyksin. Silleen, kun on kimallusta ja pitsiä ja tyttömäistä. Ja valmistuukin aika nopean oloisesti tuo.

Äiti muuten yllätti tässä muutama viikko sitten, soitti ja ilmoitti ostaneensa minulle kilon lankaa. Oranssia sellaista, Patonsin Sorbet-nimistä puuvillalankaa. Olin tippua tuoliltani. Onkohan mulla maailmanparas äiti?

Ihanaa keväänjatkoa!

Here we go again.

Onpas hetki vierähtänyt viime päivityksestä. On ollut kiirekiirekiire koulussa ja viikonloput sujuneet ihan muissa puuhissa kuin kitkuttaessa.

Valmiiksi saakka on saatu yhdet lapaset, mutta koska ne ovat mustat peruslapaset, en edes ala kuvaamaan. Niiden piti olla synttärilahja isälle, mutta lapasista tulikin liian lyhyet ja pitäisi purkaa ja tehdä uusiksi ja kaikkihan osaa varmaan arvata miten paljon rrrakasta purkamista. Juuriniin. Ihankauheesti.

Jokatapauksessa, puikoilla on Laminaria, luoja ties monettako kertaa. Päätin vähän improta pois tuota yläosan kuviota joka on vaan tylsäkökkö (eikä edes pitsinen), saamme ehkä joskus nähdä onnistuiko improvisaationi. Lankana ohut pirkkalanka ja puikot 4mm addit.

Syksyllä painettiin paitoja kavrujen kanssa, ja tänään innostuttiin taas kangasväreistä. Tällaisen tein tänään ja uusia ideoita suhisee päässä... Paita on miesten perusteeppa H&M:ltä (kaksi euroa halvempi kuin naisten vastaava paita, sopii ja on mukava, so why not?), kangasväri Sinooperista ja kasetin kuva on täältä. Tyksin.

Yksi hassu vei minut tammikuussa Tallinnaan, ja tuollaisen kirjan löysin sieltä. Eesti Kirinkindad (ravelrylinkki) vaikuttaa kovin kivalta, vaikken olekaan ehtinyt siitä vielä mitään aloittamaan. Ehkä joskus... lomalla.... tai kun valmistuu... tai sitten vaan silittelen tuota kirjaa ja mietin mitä kaikkea voisi tehdä jos olisi aikaa.

Anni kiittää ja kuittaa ja muistuttaa siitä, kuinka paljon arvostaisi lukijoiden puumerkkejä kommenttilaatikossa.

Ps. Täällä on jo aloitettu lähtölaskennan kesän Provinssirockiin!

Se neuloo sittenkin!

Se saa jotain valmiiksikin! Halleluja!


Läppälapaset auttaa, kun pitää ottaa kuvia tai näprätä puhelinta/mp3:sta pakkasessa. Olen ihan hillittömän viluinen ja sormet on aina jäässä, joten myös tuplalämmitys sormiin on ihan kiva jos tykkää tuntea sormensa.

Mallina on Miran ihana Tornado, jota kuitenkin modailin sen verran, että aloituksen tein i-cordilla ja vaihdoin palmikkokuvion toiseen, tämä löytyi 400 knitting stitches kirjasta.
Lankana oli Sandnesin Alpakka, puikot 3,5mm.
Ei ihan kauneimmat, mutta tykkään!