365

Olipa kerran kolme kerää alpakkalankaa, joka halusi kaulahuiviksi. Aloitus sujuikin hyvin, kunnes neulojaa alkoi kyllästyttää.

Alpakkakasa jäi surkeana odottamaan jatkoa tai purkua, mutta kumpaakaan ei näyttänyt tulevan, kunnes! Neuloja pistettiin neulomiskieltoon kyynärpään oireilun vuoksi ja hän päätti vihdoin tehdä kalenteriinsa uudet kannet (vanhat olivat vaaleanpunaiset, hyh miten herkkää).
Neuloja käveli Tiimariin, osti huopaa ja alkoi värkkäillä.

Seuraavana päivänä neulojan kanssa-asuja halusi katsoa natsizombiekauhu-elokuvan nimeltään Doed Snoe, joten tyttö siivosi lankavarastoaan pelotuksen poistamiseksi. Sieltä löytyi unohtunut alpakka, joka olikin sattumalta ihan samanlevyinen, kuin kalenterinkannen alareuna....

Ja siitä se ajatus sitten lähti!

Syys-oranssia

Valmistunutta, josta kanssa-asuja väittää, että se on yhdessä tehty, hän kun katkoi langanpätkiä.


Arvatkaa mitä! Mullon hovikuvaaja! En tosin vielä alkanut nillittää kuvaustaustoista ja siitä et valoisaan aikaan pitäis napsia kuvat, mut edistystä, darlings. Joskusvielä saatte ehkä semi-kivantasaoisia kuvia.

Paitanen kuvassa on Corona, noin suurinpiirtein, neulottuna Patonsin Sorbet-langasta 5mm puikoilla. Lankaa kului 11 kerää eli 550g.


En tehnyt ohjeen mukaista huppua, koska. Joskus vyötärön paikkeilla katsottiin leffaa enkä sit kehdannut nousta etsimään ohjetta löytääkseni lisäys/kavennus-ohjeita, ja tein omasta päästä. Sitten meni aika pitkään niin, etten jaksanut etsiä ohjetta käsiini, ja kun pääsin siihen kohtaan, missä huppua olisi pitänyt alkaa tehdä, oli silmukoita jäljellä aika paljon vähemmän kuin olisi pitänyt. Joten oikaisin ja tein näin.

Ja siis, en ois tietenkään mitään huppua halunnutkaan.

Samalla kuvien taustat muuten antaa teille oikein kivan kuvan siitä, millaista on meillä kotona. Kivasti sotkuista ja meidännäköistä. Huomatkaa pinkki pörrötuoli.

Ylihuomisen huomista odotellessa

Novitan Puro saattaa olla uusi suosikkilanka. Kattokaa nyt kun tuli kiva huivi:

Noro Striped Scarf
Novita Puro / revontuli, n. 150g
puikot 6mm

Luulenveikkaan, et tää raitahuivi ei oo kenellekkään uus juttu, mutkun en oo päässyt tota Noroa kokeilemaan (tai noh, henkilökohtaisesti en vaan aio upottaa kahtakymppiä (= viikon kouluruokailuja) yhteen lankakerään). Puro on kivaa ja pehmoista, lämmintäkin vissiin kun se on pelkkää villaa. Aika pitkiä yksivärisiä pätkiä oli välillä, oli ihanpakko leikata pois mm. pinkkiä, kun sitä oli metritolkulla. Lankaa meni suurinpiirtein kolme kerää, neljä ostin.

Tykkään!

ps. Otsikkoon liittyen, ylihuomisen huomenna pääsee muuttamaan ekoja kamoja uuteen kotiin :)

Kesäompeluksia

Ompelin prinsessamekon.
Tykkään. Tosipaljon. Malli on 5/09 Suuresta käsityölehdestä numero 16a.

Kangas on tosi valuvaa ja sileää satiinia (kai), ja sen ompeleminen oli haasteellista, noin kauniisti sanottuna. Ostin sen Tullintorin Eurokankaan palalaarista, varmaankin viime huhtikuussa. Maksoi ehkä 8e, joten ei ollenkaan paha!
Ei aavistustakaan milloin tai missä tuota aion käyttää, jos ei muuta niin parannan veemäisiä päiviä liehumalla kotona prinsessamekko päällä. Helmaa on metrikaupalla joten se todellakin liehuu, pyöriessä tulee sama olo kuin pikkutyttönä kun sai pukeutua hienoksi!
Mallissa helmaan muuten tehtiin laskoksia, joita yritin kyllä, mutta... kankaan laadun takia luovutin suhteellisen piakkoin.

Eikä tässä vielä kaikki!

Ompelin samaisesta lehdestä tunikan (malli 10), josta tuli vähän vähemmän kiva, mutta niin kiva kuitenkin, että pääsee tänne esiintymään. Hihoissa ei ole hihansuukaitaleita, kangas kun meni ja loppui kesken. Kapeampi tuo voisi olla, ja kuvio on ehkä ikkasen liian levoton mulle, mutta ehkäpä siihenkin tottuu?

Sitten suuria uutisia: olen saanut töitä! Halleluja! Itseasiassa kaksikin duunipaikkaa jo, mutta toisen lopetin ekan viikon jälkeen, saatte ihan keskenänne arvata mitä se oli :p
Ens viikonloppuna telttaileen taas, tällä kertaa Turkuun. Jeejee.
Juhannus meni Tampereella tekemättä mitään, ikävä sinne kovasti on. Opiskeluintoakin löytyisi vaikka muillekin nyt, mut odottakaapa elokuuta *silmienpyöräytys*.

Kivoja hellepäiviä kaikille! Ja muistakaa juottaa koirille tarpeeks vettä ja syödä paljon mansikoita ja jätskiä!


ps. aloitin kuva-päivässä/project-365-juttusen, täällä.

Lapais.

Tykkäsin Yellow Harvest-mallista silloin kun tein sellaiset joululahjaksi. Samoin tykkäsin Silke Alpacasta kun tein siitä kaulahuivin, jota ei paljoa tullut käytettyä.


Purin huivin ja tein ittellein lapaset. Kivat! Niitä on oikeesti kaks, mut tarttesin yhden käden kuvaamiseen.

Alotin yhden kesäduunin ja sit lopetin sen (puhelinmyyntiä, hyh!) ja sit huomenna aloitan toisen (mansikoita, nam!). Sit kävin Provinssissa, ja hei, nukuin teltassa! Voitteks kuvitella! Mä en.

Ommellutkin oon, ja lankashopannut, mut niistä lisää myöhemmin kunhan saan kuvailtua juttuja!

Hih.

Valmis!


Oon ehkä vähäsen ylpee. En ois nimittäin aatellut neulovani mitään näin härskiä koskaan.
Plus et toka lapanen on jo aika tasanen, vaik eka onkin vähän möykkyinen.
Saajakin sanoi tykkäävänsä näistä, ja sehän se tärkeintä oliskin <3 . Valitti kyllä et ois muka mennyt puoli vuotta, vaikka ei ees oo! Aloitin tammikuun 11, ravelryn mukaan, eli vajaa viis kuukautta! Vähän vaan yli kuukausi per poro! Ei oo paha se.

Speksit:
Lankana Sandnes Garn Smart
vihreä n. 80g
oranssi n. 25 g
Puikot 3,5 ja 4,00 mm.
Kuviot on Anne Ruttenin Fornicating deer chart, muu lapanen omasta päästä ja poikaystävän kätösen mukaan.

Nyt on puikoilla pitsihuivi uusimmasta Designer Knittingistä ja Yellow Harvest-lapaset alpakkasilkistä.

Palaamme asiaan (toivottavasti) piakkoin.

Huu?

Olen hengissä yhä, vaikka edellisestä päivityksestä onkin vierähtänyt luvattoman paljon aikaa, jopa näin epäsäännöllisen säännöllisen harvoin päivittyvälle blogille.

Asiahan on niin, että olen todennut töiden haittaavan harrastuksia. Kun kahdeksantuntisen työ(harjoittelu)päivän lisäksi käyttää pari tuntia matkoihin sinne ja takaisin ja sen jälkeen vielä yrittää pitää yllä edes jonkinlaista sosiaalista elämää, ei jää aikaa tai hinkua neuloa. Tai ommella. Nyyh.

Bonuksena olen myös saanut aikaan neule-pläähin. Mikään vanha ei innosta, eikä kyllä uusikaan. Tahtoisin tehdä jotain kivaa, nopeaa ja käyttökelpoista. Sellaista mistä saisi hihkua ilosta että jeeee se on kohta valmis, ja sitten käyttää ja hihkua ilosta, jee tämä on ihana! Tiedättekös?
Olisikos ideoita moiseen?

Kiitän ja menen peiton alle häpeämään laiskuuttani.

Ps. Elossaolemiseni voi tarkastaa myös Twitteristä.