sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Tyynytyytytyy

Hihhii, ompelukone on ihana. Täällä on tuusailtu kaikenlaista, yhden ystävän kanssa aloitettiin ompelukerhokin. Hauskaa.
Neulatyyny kuitenkin puuttui, ja sellaisen väkertelin mekkokankaan jämistä.

Kangas on tosiaan samaa puuvillapellavaa kuin mekossa. Kuviot on tehty kangasvärillä ja painovälineenä oli krhmhmhm siideritölkin pohja.

Sille keväälle tapahtui nyt jotain kamalaa, täällä on ihan harmaata ja lumista taas. Hmph.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Kevät!

Koska kevät on ihanlähellä, käytännöllisesti katsoen täällä jo, on täällä tehty kevätjuttusia.

Ihana, rakas mummoni lainasi vuosimallia -63 olevan ompelukoneensa minulle, ja eka juttu minkä olen saanut valmiiksi on tässä:

Vähän on ryppyinen mekko, mutta ilman silitysrautaa on hankalampi suoristella pellavaa. Kaavat on helmikuun 2009 Suuresta Käsityölehdestä, silleen pienesti modattuna että essusta tulikin mekko. Sivuun ompelin napin, taakse sauman ja jätin solmiamisnauhat pois. Olkaimet menee selästä ristiin ja hamonen loppuu vähän polven yläpuolelle. Kangas on puolipellavaa oletettavasti, Eurokankaan palalaarista. Tykkään. Pääsee varmaan huomenna kouluun.
(Taidan tarvita hovikuvaajan. Pitääpä ottaa puheeksi poikaystävän kanssa, paitsi että sitten viimeistään se pitää mua hulluna kun tästä kuulee...)

Sitten! Koska tämä on ollut ihanan epäsosiaalinen viikonloppu, jonka aikana olen jutellut livenä vain kämppikselle ja kaupankassalle, on neulomistakin tapahtunut leffojen ja Frendien katselun lomassa.
Poikaystävän porolapaset on edistyneet:

Lankana Sandnes Smart, huumorintaju yhtä vinksahtanut niin tekijällä kuin pyytäjälläkin.

Ja kesäksihän ihan selkeästi tarvitsee uudet villasukat?

Mallina Nutkin ja lankana Regian Kaffefassetti.

Sitten jotain oikeasti keväistä, nimittäin Retro Redux Shrug Novitan Cocoksesta.

Tyksin. Silleen, kun on kimallusta ja pitsiä ja tyttömäistä. Ja valmistuukin aika nopean oloisesti tuo.

Äiti muuten yllätti tässä muutama viikko sitten, soitti ja ilmoitti ostaneensa minulle kilon lankaa. Oranssia sellaista, Patonsin Sorbet-nimistä puuvillalankaa. Olin tippua tuoliltani. Onkohan mulla maailmanparas äiti?

Ihanaa keväänjatkoa!

torstai 5. helmikuuta 2009

Here we go again.

Onpas hetki vierähtänyt viime päivityksestä. On ollut kiirekiirekiire koulussa ja viikonloput sujuneet ihan muissa puuhissa kuin kitkuttaessa.

Valmiiksi saakka on saatu yhdet lapaset, mutta koska ne ovat mustat peruslapaset, en edes ala kuvaamaan. Niiden piti olla synttärilahja isälle, mutta lapasista tulikin liian lyhyet ja pitäisi purkaa ja tehdä uusiksi ja kaikkihan osaa varmaan arvata miten paljon rrrakasta purkamista. Juuriniin. Ihankauheesti.

Jokatapauksessa, puikoilla on Laminaria, luoja ties monettako kertaa. Päätin vähän improta pois tuota yläosan kuviota joka on vaan tylsäkökkö (eikä edes pitsinen), saamme ehkä joskus nähdä onnistuiko improvisaationi. Lankana ohut pirkkalanka ja puikot 4mm addit.

Syksyllä painettiin paitoja kavrujen kanssa, ja tänään innostuttiin taas kangasväreistä. Tällaisen tein tänään ja uusia ideoita suhisee päässä... Paita on miesten perusteeppa H&M:ltä (kaksi euroa halvempi kuin naisten vastaava paita, sopii ja on mukava, so why not?), kangasväri Sinooperista ja kasetin kuva on täältä. Tyksin.

Yksi hassu vei minut tammikuussa Tallinnaan, ja tuollaisen kirjan löysin sieltä. Eesti Kirinkindad (ravelrylinkki) vaikuttaa kovin kivalta, vaikken olekaan ehtinyt siitä vielä mitään aloittamaan. Ehkä joskus... lomalla.... tai kun valmistuu... tai sitten vaan silittelen tuota kirjaa ja mietin mitä kaikkea voisi tehdä jos olisi aikaa.

Anni kiittää ja kuittaa ja muistuttaa siitä, kuinka paljon arvostaisi lukijoiden puumerkkejä kommenttilaatikossa.

Ps. Täällä on jo aloitettu lähtölaskennan kesän Provinssirockiin!

tiistai 13. tammikuuta 2009

Se neuloo sittenkin!

Se saa jotain valmiiksikin! Halleluja!


Läppälapaset auttaa, kun pitää ottaa kuvia tai näprätä puhelinta/mp3:sta pakkasessa. Olen ihan hillittömän viluinen ja sormet on aina jäässä, joten myös tuplalämmitys sormiin on ihan kiva jos tykkää tuntea sormensa.

Mallina on Miran ihana Tornado, jota kuitenkin modailin sen verran, että aloituksen tein i-cordilla ja vaihdoin palmikkokuvion toiseen, tämä löytyi 400 knitting stitches kirjasta.
Lankana oli Sandnesin Alpakka, puikot 3,5mm.
Ei ihan kauneimmat, mutta tykkään!

tiistai 23. joulukuuta 2008

Haaste

Ei täällä ole käsityöasiaa. Hajaantukaa siis.

Liisa haastoi.

1. Link to the person who tagged you.
2. Post the rules on your blog.
3. Write six random things about yourself.
4. Tag six people at the end of your post and link to them.
5. Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6. Let the tagger know when your entry is up.


1. Minulla on äärimmäisen lyhyt pinna. En jaksa tyhmiä tilanteita, tyhmiä ihmisiä, sitä kun jokin ei onnistu.

2. Tykkään ottaa kuvia. Vaikka olenkin ihan kakka valokuvaajana.

3. Tietokone on aina auki kun olen kotona, vaikka en olisi lähellä. Lähinnä musiikin takia.

4. Tykkään kytätä last.fm:stä, mitä on tullut kuunneltua ja miten paljon ja milloin.

5. Inhoan, vihaan, pelkään ja vältän viimeiseen asti riitoja. Olen aina ihan varma että riidellessä sanon jotain peruuttamattoman ilkeää ja typerää enkä saa ikinä anteeksi.

6. Onnistun hirmuisen usein löytämään juttukavereita juna-asemilta, bussista, kassajonosta... Toisinsanoen olen siis kauhea lärppä enkä jätä kanssaihmisiäni rauhaan. Aika usein tosin myös ihmiset alkavat jutella minulle ilman mitään syytä...

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Joulukuuta

Tänä vuonna on jäljellä enää kaksi päivää koulua. Joululoman tavoitteena on syödä paljon suklaata ja neuloa kuin viimeistä päivää; toivon mukaan saada valmiiksi pitsikaulustakki ja vielä mieluummin jo ikiaikoja sitten aloitettu Jade, jonka tahtoisin valmiiksi, mutta neulomis-inspis on jäänyt johonkin. Kauas.
Mistään ei ole kuvia, koska kameran akku kuoli ja laturinjohto on jossain, luoja ties missä. Toivottavasti löytyy kotoa. Jos ei, niin saattaa pistää jopa ketuttamaan moinen. Sillä aikaa saatte tyytyä vanhoihin kuviin:


Taannoin Vilma heitti minua kirjaimella H niinkuin Hertta.
Kymmenen hoota elämästäni siis:

1. Sukunimi
Alkaa siis H-kirjaimella. Yleinen sukunimi, joka teini-iän inhon jälkeen (siis hyi jotain tavallista) on alkanut tuntua mukavan turvalliselta kaikessa tavallisuudessaan.

2. Hauskuus
Kaiken pitää olla hauskaa. Edes jollain lailla. Lapsellinen ajattelutapa ehkä, mutta jos on vain yksi elämä, olisi kai suotavaa viettää se niin ettei liikaa kärvistele.

3. Hyväntuulisuus
Tottakai olen ajoittain pahantuulinen, kuten kaikki muutkin, mutta suhteellisen harvoin. Tai ainakaan sitä eivät yleensä huomaa muut kuin lähimmät, siis ne joille kiukuttelen.

4. Hihitys
Poikaystävä väitti, ettei hihitys ikinä lopu. Ehkä ei.

5. Hulluus
Lievänä ilmiönä, joka sallii mm. lapsellisuudenpuuskat, ajatuspierut ja hillittömän säätämisen.

6. Harmaa
Ihana väri, samoin kuin kaikki muut värit. Olen värinarkkari, mustaan pukeutuminen ahdistaa ja tarvitsen värejä ympärilleni jottei hymy hyydy.

7. Hiukset
Tykkään hiuksista. Omista ja muiden. Jos vain osaisin leikata suoraan, olisin halunnut kampaajaksi.

8. Herkut
Olen hillitön herkkusuu. Suklaata, karkkia, jätskiä, sipsiä, ihan mitä vaan, uppoaa. Liikaakin.

9. Halpa, helppo ja säälittävä horo
Perusmääritelmä minusta. Ei niin pahantahtoinen miltä kuulostaa vaan monen sisäpiirivitsin tulos (ja yksien haukkujen).

10. Hauvat
Olen koiraihminen henkeen ja vereen. Meillä on kotona vanhempieni luona kaksi kääpiövillakoiraa, jotka ovat tärkeitä sekä minulle että koko perheellemme. Mihinkään en vaihtaisi <3

torstai 4. joulukuuta 2008

Lahjaksi


Sny:ltä saamani petroolin (?) väriset Alaskat pääsivät heti puikoille ja muotoutuivat Yellow Harvest- lapasiksi. Ohje on syksyn 2008 Vogue Knitting-lehdestä ja suunnittelija on ihana tikru.

Ensin näistä piti tulla lämpölapaset itselleni, mutta päädyinkin siihen, että nämä saa joululahjaksi rakas ystäväni, joka toivoi jotain itsetehtyä (ja joka toivottavasti ei lue tätä). Jos lukee, niin leikkii sitten yllättynyttä kun saa nämä :D

Kävin tänään pikaisesti Aleksanterinkadulle avatussa uudessa lankakaupassa nimeltään Lankaidea. Vaikutti kivalta, vaikkakin mukana olleet kaverit olivat sen verran epäkiinnostuneita, että visiitti jäi sukkapuikonoston pituiseksi. Mutta varmaan palaan sinne vielä!

Viimeinen paketti Salaiselle Neuleystävälleni lähti postiin vasta eilen, erinäisistä syistä ja kiireistä johtuen. Nyt vaan jännäilen milloin löytää perille...