Friends welcome, relatives by appointment.

Ekana; hyvää uutta vuotta kaikille!

Sitten asiaan. Tämä ihanainen valmistui jo joulukuun alkupuolella, mutta kiitos talven, bloggauksen kestäviä kuvia saatiin aikaan vasta tänään, kivan kirpakassa -21 C kuvaussäässä.


Mallina on Mari Muinosen Sylvi. Lankana Gedifra Akona jonka kärräsin Tallinnasta syksyllä kun siellä poikaystävän ja hänen vanhempiensa kanssa käytiin. Lanka oli reippaasti ohkaisempaa kuin mallissa, mistä syystä takki on pikkaisen liian pieni ja paljon lyhyempi kuin muiden versiot. Mutta mielestäni toimii oikein kivasti auki pidettynä.


Selän ja hupun palmikkokuviointi on nerokas. Sen neulominen oli haastavaa, mielenkiintoista ja sopivan helppoa, niin, ettei hermo mene. Anni <3 palmikot.

Viimeisenä vielä kuva, jossa näkyy lisäksi tuo ihana eteismatto josta varastin otsikonkin ja jonka sain joululahjaksi (siitä lähtee karvaa, joten kätevänä tyttönä hoidin sen puistelemisen samalla reissulla)


Täällä jatkuu maaninen kitkutus, joten toivottavasti palaamme asiaan ennemmin kuin myöhemmin!

ps. hei kaikki kahelit, ilmoittautukaa vaihtoon, eka jota järjestän!

Joulu

Olen joulufriikki. Joulun odotus alkaa lokakuussa, kuin myös glögikausi. Joulussa eniten tykkään lahjojen antamisesta ja muiden yllättämisestä. Siitä se ajatus sitten lähti:

(älkää kiinnittäkö huomiota noihin tiskeihin tuolla altaassa)

Joulukalenteri! 24 pikkaista sukkaa, noin 12 x 10 cm valmiina, ripustettuna Tiimarin valmiiseen pyykkipoikanauhaan. Joka sukassa on eri kuviot, jotka on leikattu huovasta ja tikattu paikoilleen. Näiden tekeminen oli hurjan hauskaa, ja valmis työkin on kiva, tykkään!
Odotin koko joulukuun valoisaa päivää kuvaamiseen, vaan eihän sitä tullut, joten, salamavalokuva, var så god.

Sitten kuulkaas! Olen ahkeroinut joululahjoja.


Äiti, pikkusisko ja poikaystävän äiti saivat En Pointe-tossuja. Äiti ja sisko tummanruskeat, anoppikokelas vaaleanruskeat, jotka ovat myös ainoat joista muistin ottaa kuvat. Lankana kaikissa oli Sandnesin Tove. Kaikissa on koristeina vain nätit metallinapit, joita haalin joskus aikoinaan kirppikseltä:


Lisäksi eräs ystäväni saa pipon, kaveriksi aiemmin tekemilleni lapasille ja kaulahuiville. Mallina on Coronet Knittystä ja lankana Dropsin Alaska. Toivottavasti sopii kaverille!


Muutakin kerrottavaa ja esiteltävää on, mutta palataan siihen myöhemmin. Nyt mukavaa joulunaikaa kaikille!

Ovela salajuoni, totesi hän.

Se alkoi ovelasti, ensin kysyttiin osaisitko sää, sitten onko sen tekeminen vaikeeta, sitten onko sen tekeminen kivaa? Sitten oltiinkin Anttilan lankaosastolla valitsemassa väriä.


Poikaystävä tosiaan toivoi pipoa, ja tällaisen sain hänelle kahdessa päivässä aikaan. Lankana on Novita Isoveli (Kyllä, Novitaa. En ole niin hieno ihminen että boikotoisin.), puikkoina 5mm sukkapuikot. Aloitussilmukoita oli 90 ja palmikkokuvio on ihan omasta päästä keksitty.
Tykkään lopputuloksesta, ja niin tykkää poikaystäväkin, onneksi. Seuraavaksi toivoi hanskoja joilla voisi näyttää keskisormea huonostikäyttäytyville kanssatielläliikkujille. Niitähän saa odottaa...

Viimekertaiselta to do-listalta kohdan viisi voi siis jo ruksata yli!

To do

Mippe haastoi muita bloggaajia esittelemään omia to do-listojaan, joten tässäpä tämä, omienkin ajatusten selventämiseksi.

1. Sylvi on ollut puikoilla jo hetken. Lankana on oranssi Gedifra Akona, jota ostin taannoin Karnaluksista.

2. Tangled Yoke Cardigan on myös ollut puikoilla jo aika kauan- sen neulomisen keskeytti Sylvi. Lankana on Dropsin Alpaca.

3. Ihastuin tähän novitan malliin, ja aion toteuttaa sen ruskeasta Nalle-langasta.

4. Oranssit kirjoneulelapaset (ravelry) odottavat kotona tekijäänsä.

5. Poikaystävälle pitäisi neuloa pipo. Musta ja yksinkertainen (mutta palmikoita siihen tulee silti, katsokaas vaan, minähän en tylsiä neulo).

5. Myös nämä Eunny Jangin suunnittelemat sukat huutelevat, näihin on myös Karnaluksista ostettu langat valmiiksi.

6. Luminen huutelee nimeäni myös, kunhan saan muut villatakit alta pois. Tähän ei ole lankoja tai ohjetta ostettuna vielä. Olen suunnitellut kuitenkin petroolinsinistä väriksi ja lumihiutaleita tummemmasta sinisestä.

7. En pointe- tossusia aion tehdä muutamalla kaverille joululahjoiksi.

Sen lisäksi, että olen suunnitellut mitä neuloa, olen myös tehnyt yhden lahjahuivin, joka tosin odottelee vielä päättelemistä. Lisäksi olen harjoitellut paljon röntgenhoitajana olemista, nyt on viimeinen viikko menossa ja sitten pääsen takaisin omaan kotiin Tampereelle. Vieläkin pohdin, että mennäkö vai eikö mennä messuille ensi viikonloppuna. Jos olen menossa, niin se jää sunnuntaille. Yksin varmaankin tänä vuonna, kanssa-asuja ei suostu lähtemään mukaan, jostain syystä (no, se kesti kuitenkin jo Karnaluksin).

Edit: itselle muistiin; Marjutin Puroa pitäisi varioida jossain vaiheessa myös! Ja siihen ostaa sitten lankaa jostain tarjouksesta.

365

Olipa kerran kolme kerää alpakkalankaa, joka halusi kaulahuiviksi. Aloitus sujuikin hyvin, kunnes neulojaa alkoi kyllästyttää.

Alpakkakasa jäi surkeana odottamaan jatkoa tai purkua, mutta kumpaakaan ei näyttänyt tulevan, kunnes! Neuloja pistettiin neulomiskieltoon kyynärpään oireilun vuoksi ja hän päätti vihdoin tehdä kalenteriinsa uudet kannet (vanhat olivat vaaleanpunaiset, hyh miten herkkää).
Neuloja käveli Tiimariin, osti huopaa ja alkoi värkkäillä.

Seuraavana päivänä neulojan kanssa-asuja halusi katsoa natsizombiekauhu-elokuvan nimeltään Doed Snoe, joten tyttö siivosi lankavarastoaan pelotuksen poistamiseksi. Sieltä löytyi unohtunut alpakka, joka olikin sattumalta ihan samanlevyinen, kuin kalenterinkannen alareuna....

Ja siitä se ajatus sitten lähti!

Syys-oranssia

Valmistunutta, josta kanssa-asuja väittää, että se on yhdessä tehty, hän kun katkoi langanpätkiä.


Arvatkaa mitä! Mullon hovikuvaaja! En tosin vielä alkanut nillittää kuvaustaustoista ja siitä et valoisaan aikaan pitäis napsia kuvat, mut edistystä, darlings. Joskusvielä saatte ehkä semi-kivantasaoisia kuvia.

Paitanen kuvassa on Corona, noin suurinpiirtein, neulottuna Patonsin Sorbet-langasta 5mm puikoilla. Lankaa kului 11 kerää eli 550g.


En tehnyt ohjeen mukaista huppua, koska. Joskus vyötärön paikkeilla katsottiin leffaa enkä sit kehdannut nousta etsimään ohjetta löytääkseni lisäys/kavennus-ohjeita, ja tein omasta päästä. Sitten meni aika pitkään niin, etten jaksanut etsiä ohjetta käsiini, ja kun pääsin siihen kohtaan, missä huppua olisi pitänyt alkaa tehdä, oli silmukoita jäljellä aika paljon vähemmän kuin olisi pitänyt. Joten oikaisin ja tein näin.

Ja siis, en ois tietenkään mitään huppua halunnutkaan.

Samalla kuvien taustat muuten antaa teille oikein kivan kuvan siitä, millaista on meillä kotona. Kivasti sotkuista ja meidännäköistä. Huomatkaa pinkki pörrötuoli.

Ylihuomisen huomista odotellessa

Novitan Puro saattaa olla uusi suosikkilanka. Kattokaa nyt kun tuli kiva huivi:

Noro Striped Scarf
Novita Puro / revontuli, n. 150g
puikot 6mm

Luulenveikkaan, et tää raitahuivi ei oo kenellekkään uus juttu, mutkun en oo päässyt tota Noroa kokeilemaan (tai noh, henkilökohtaisesti en vaan aio upottaa kahtakymppiä (= viikon kouluruokailuja) yhteen lankakerään). Puro on kivaa ja pehmoista, lämmintäkin vissiin kun se on pelkkää villaa. Aika pitkiä yksivärisiä pätkiä oli välillä, oli ihanpakko leikata pois mm. pinkkiä, kun sitä oli metritolkulla. Lankaa meni suurinpiirtein kolme kerää, neljä ostin.

Tykkään!

ps. Otsikkoon liittyen, ylihuomisen huomenna pääsee muuttamaan ekoja kamoja uuteen kotiin :)